Ruotsin rahapolitiikasta vastaa Ruotsin valtionpankki Riksbanken, joka on valtiopäivien alainen itsenäinen virasto. Taloudellisten ennusteiden laatimisesta vastaa suhdannelaitos Konjunkturinstitutet, joka on valtiollinen virasto.
Ruotsin talouspolitiikan tavoitteena on julkisten rahavarojen ylijäämä, inflaation pitäminen aisoissa sekä pysyvän kasvuhakuisen talouspolitiikan kehittäminen, joka on sopusoinnussa ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kehityksen kanssa. Tämä mahdollistaa hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämisen.
TalousRuotsi on pitkälle teollistunut maa, jonka suhteellisen monipuolinen talous on hyvin riippuvainen ulkomaan viennistä. Ruotsin bruttokansantuote henkeä kohti on keskimäärin hieman yli Länsi-Euroopan. Maa- ja metsätalous vastaa noin 2 % bruttokansantuotteesta, teollisuustuotanto ja rakentaminen noin 30 % ja palveluala noin kahdesta kolmasosasta.
Julkinen sektori on edelleen tärkeä Ruotsin taloudelle, vaikka sen merkitys onkin pienentynyt Ruotsin 1990-luvun alkupuolen talouskriisin jälkeen. Julkiset kulut vastaavat yli puolet bruttokansantuotteesta ja julkinen sektori työstää noin kolmasosan Ruotsin työntekijöistä, sekä tuottaa noin 30 % kaikista palveluista.
KauppaUlkomaankauppa on erittäin tärkeä ruotsalaiselle taloudelle. Vajaat kolme neljäsosaa Ruotsin viennistä menee Eurooppaan, josta suunnilleen 55 % Euroopan unioniin. Noin 10 % viennistä menee USA:han ja yhtä paljon Aasiaan. Tuonti tulee lähinnä Euroopan unionista (80 %). Ruotsin vaihtotase näyttää tällä hetkellä ylijäämää, ja suurimmat nettovientitulot tulevat tehdasteollisuudesta ja metsäteollisuudesta, ja vastaavasti kaupasta Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa.